Ravinto on merkittävä tekijä lasten ja nuorten jaksamisen kannalta. Energiapitoinen ravinto auttaa keskittymään läpi pitkän koulupäivän. Ruokalatoimikunta vastaa siitä, että tarjottavat annokset ovat oppilaiden mieleen.
Maksuton kouluruoka täytti tänä vuonna 70 vuotta. Pitkistä perinteistä ja maksuttomuudesta huolimatta pahimmillaan 60 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista jättää kouluruokailun väliin (Yle 28.9.2018). Lisäksi kuntakohtaiset erot ovat suuria.
Uutisessa haastatellun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulion mukaan oppilaat sivuuttavat aterian ensisijaisesti sen maun johdosta. Yhdeksi ratkaisuksi Raulio nimeää oppilaiden kuulemisen ruokalistojen suunnittelussa.
Jyväskylän Normaalikoulussa oppilaiden kuuleminen tapahtuu ruokalatoimikunnan kautta. Toimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
– Arvioimme yhdessä edellisen lukukauden onnistumiset ja hyväksymme seuraavan lukukauden ruokalistat. Toimikunta on ollut olemassa yli 30 vuotta, kertoo Normaalikoulun johtava rehtori Pekka Ruuskanen.
Norssissa ruokailee päivittäin lähes 1100 henkilöä, mikä luo haasteita kokeille. Erilaisia makumieltymyksiä on lukuisia. Ruokalatoimikuntaan kuuluu tämän takia laaja joukko keskeisiä toimijoita.
Puheenjohtajana toimivan johtavan rehtorin lisäksi toimikunnassa ovat ala- ja yläkoulusta oppilasedustajat sekä lukiosta opiskelijaedustajat, jotka oppilaskunta tai opiskelijakunta nimeävät. Paikalla on myös kaikkien kolmen kouluasteen terveydenhoitajat ja opettajaedustajat sekä huoltajien edustaja.
Kokouksiin osallistuvat myös ruoan valmistavan yrityksen Semma Campus Restaurantsin ravintolapäällikkö ja kaksi kokkia.
Toimikunnan tarkoitus on antaa mahdollisuus keskeisten osapuolten keskustelulle ja ruokalistojen kehittämiselle. Tavoitteena on tarjota ruokaa, joka maistuu kaikille oppilaille.
– Ei ole mitään mieltä tarjota sellaista ruokaa, jota kukaan ei syö, toteaa Ruuskanen.
Ruoka on tärkeää oppimisen kannalta. Riittävä energiansaanti auttaa keskittymään tunneilla. Ruuskasen mukaan kouluruokailun kulmakivet ovat laatu, terveellisyys ja määrä.
– Tarjoamme joka päivä sekä kasvis- että kotiruokavaihtoehdon, joissa on huomioitu maun lisäksi ravitsevuus.
Kouluruokailulla on kasvatuksellinen tehtävä. Oppilaita opetetaan vastuullisuuteen, minkä takia Norssissa ei ole kappalerajoituksia. Oppilaat arvioivat oman nälän mukaan, paljonko syövät. Tarvittaessa ruokaa saa hakea lisää.
Norssissa ruoan valmistamisesta vastaa kampusravintola Semma Campus Restaurants, joka toimii Norssin lisäksi 13 muussa toimipaikassa kampusalueella ja Yläkaupungilla. Ruuskasen mukaan saavutettavuus on tärkeää, kun kouluruokaa kehitetään.
– Keskeiset henkilöt ovat nyt kävelymatkan päässä, ravintolapäällikkö alakerrassa sekä Semman toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja puolestaan löytyvät yliopiston kampusalueelta, sanoo Ruuskanen.
Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallisen mukaan Norssin ruokalatoimikunnan malli on ihanteellinen tapa ruoan laadun ja palvelun kehittämiselle.
- Myös muualla yliopistoyhteisössä on tärkeää ylläpitää aktiivista ja jatkuvaa vuoropuhelua Semman sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, kertoo Sallinen.